Kesäinen vierailu Vuokattiin on ikimuistoinen, kun nauttii paikallisen panimon suosittuja oluita, pulahtaa veteen ainutlaatuisella Hiukan uimarannalla ja kannustaa innolla Suomen upeimmalla pesäpallostadionilla. Lue artikkelista, millaisia ovat nämä Vuokatin kesän helmet!
Panimossa leijailee herkullinen mansikoiden tuoksu. Pienessä tankissa porisee punaisia marjoja, joista syntyy mansikkaolutta. Valmistumassa on testierä uutta makua.
Mansikoiden tilannetta tarkastaa kumisaappaisiin ja siniseen työtakkiin pukeutunut mies, joka puhuu silmät loistaen intohimostaan eli oluen panemisesta. Hän on Lontoosta Kainuuseen muuttanut Craig Tyler, entinen kansainvälinen tuotesuunnittelija ja nykyinen panimoyrittäjä.
Haapala Brewery -panimo on osa kokonaisuutta, jota Craig Tyler pyörittää Kaisa-vaimonsa kanssa tämän sukutilalla Sotkamossa, noin 3 kilometrin päässä Vuokatista. Vanhaan, punaiseen navettaan on kunnostettu paitsi panimo, myös tyylikäs 120-paikkainen ravintola. Haapalan tilalla tarjotaan myös majoitusta moderneissa aitoissa sekä vanhassa, vuonna 1868 rakennetussa kartanossa. Lisäksi tiluksilta löytyy suuri, vuokrattava hirsisauna.
Craigin itse suunnitteleman panimon kiiltävissä tankeissa valmistuu noin 60 000 pullollista juotavaa vuodessa.
– Olemme hyvin pieni panimo, mutta meille tämä on juuri sopiva koko!
Aiemmin Lontoossa asuneet Craig ja Kaisa tekivät päätöksen Suomeen muutosta ja Haapalan perustamisesta, kun Kaisan vanhemmat päättivät jäädä eläkkeelle ja tarjosivat mahdollisuutta ottaa sukutila haltuun.
Haapalan ravintola avautui kesällä 2018 ja panimo samana syksynä.
– Ammennamme inspiraatiota tuotteisiimme paikallisesta ympäristöstä, metsästä ja alueen kulttuurihistoriasta, Craig kuvailee.
Paikalliset suhtautuivat alusta asti innostuneesti Kainuun ensimmäiseen pienpanimoon. Haapala Breweryn tuotteita pääsi myyntiin lukuisiin kainuulaismyymälöihin sekä ravintoloihin ja baareihin.
– Peräti 90 prosenttia tuotteistamme myydään Kainuussa. Mutta kyllä meistä ollaan kiinnostuneita myös muualla ja somessa kysellään, mistä tuotteitamme saa.
Yksi Craigin tavoitteista onkin lisätä Kainuun tunnettuutta. Hän itse rakastui alueeseen jo Lontoossa asuessaan.
– Lontoo on kiireinen, likainen ja äänekäs. Minulle käynti Haapalassa oli aina kuin vierailu pohjoisessa luontokylpylässä. Samaa tunnetta haluamme välittää brändillämme.
Panimo on erotettu ravintolatilasta vain lasiseinällä, minkä vuoksi Craig saa seurata aitiopaikalta, kuinka sali alkaa täyttyä lounasruokailijoista. Mies kertoo saavansa edelleen kylmiä väreitä miettiessään, kuinka suuri määrä ihmisiä saapuu nauttimaan paikan ruoasta ja tunnelmasta.
Monet ostavat panimotuotteita mukaansa myymälästä tai maistelevat olutta lounaalla. Kun Craig siirtyy panimosta ravintolan puolelle, monet pysäyttävät hänet kiittääkseen.
– Nämä ovat tämän bisneksen parhaita hetkiä! Asiakkaiden kehut ovat luonnollisia, aitoja reaktioita. Aitous on meille kaikista tärkeintä.
Huikeat hiekat
Kun vatsa on täynnä paikallisista aineksista valmistettua lounasruokaa, on aika siirtyä Sotkamon kirkonkylälle. Siellä odottaa iltapäivä idyllisellä Hiukan uimarannalla. Ranta on ollut niin paikallisten kuin matkailijoidenkin suuressa suosiossa jo vuosikymmeniä. Heti Hiukkaan saapuessa huomaa näyttävän hiekkaharjun, joka kehystää rantaa ainutlaatuisella tavalla. Hiekkarantaa riittää kilometrien pituudelta.
Sapsojärven matala vesi ja hiekkapohja ovat saaneet varsinkin lapsiperheet rakastumaan paikkaan. Rannalle rakennetulta leikkipaikalta kuuluukin riemunkiljahduksia, kun tenavat viilettävät kohti liukumäkeä. Kävijöitä palvelevat grillikioski ja kesäkahvila, minkä lisäksi käytössä ovat wc- ja suihkutilat. Hiukan alueeseen kuuluvat myös ulkokuntosali, tenniskenttä, harjumaaston upeat lenkkipolut sekä petanque-kenttä.
Petanque-kentän laidalla joukko pelureita kaivaa parhaillaan kuuliaan esiin. Selviää, että pelaajat on todellisia Hiukan rannan aktiivikävijöitä, sillä he kerääntyvät kentälle kahdesti viikossa.
– Itse olen käynyt täällä jo toistakymmentä vuotta, jotkut meistä jopa 90-luvulta saakka, iloisesti jutteleva Jorma Heikkinen, kertoo.
Porukan muistot alueesta ulottuvat tosin vielä pidemmälle, sillä pian puheeksi tulevat 1960-luvun viikonloput, joina sotkamolaiset kerääntyivät rannalla sijainneelle tanssilavalle. Juhannuksena maasto täyttyi juhlijoiden teltoista.
Enää ei ole tanssilavaa, mutta petanque-kentän viereen viime kesänä rakennettu ulkokuntosali saa joukolta siunauksen.
– Käyttöä kyllä on, sillä siellä näkyy usein harrastajia.
Myös uimaranta on monelle joukosta tärkeä.
– Kävin päivällä uimassa! Teen niin varsinkin hellepäivinä: kävelen tänne ja pulahdan järveen, Leena Meriläinen kertoo.
Myös Leo Roivainen nauttii uimisesta.
– Voi kuule, kysy vain kuinka paljon, hän virnistää kysymykseen, ehtiikö usein Sapsojärven syleilyyn.
Yhteiset pelit ovat koko porukalle tärkeä tapa pysyä aktiivisena ja kokea yhteisöllisyyttä.
– Se on tosi tärkeää tässä iässä! Monet jäävät vain kiikkustuoliin istumaan yksinäisyyteen, mikä ei ole hyvä.
Pesispitäjä
Alkuillasta elämä Hiukan uimarannan ympärillä vilkastuu entisestään. Rannan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Sotkamon kuuluisa pesäpallostadion on alkanut herätä eloon. Kaikesta huomaa, että tänä iltana stadionilla tapahtuu. Makkaroita grillataan, vaikka matsin alkamiseen on vielä pari tuntia.
Ennen ottelun aloitusheittoa ehtii hyvin jutella paikallisesta ylpeydenaiheesta eli pesäpallosta Sotkamon Jymyn Superpesis-joukkueen markkinointipäällikön Olli Korhosen kanssa. Miksi Sotkamo ja pesäpallo kuuluvat niin tiiviisti yhteen?
– Osaavat ihmiset ovat onnistuneet jo 90-luvulla rakentamaan toimivan ja kestävän konseptin, minkä kautta on saatu pysyviä faneja ja paljon ihmisiä katsomoon. Sotkamo ja Vuokatti ovat urheilupitäjiä, joissa panostetaan paljon urheiluun. Toki menetysvuosiakin on ollut paljon, mikä on auttanut pitämään kysynnän tasaisena.
Tärkeä taustatekijä on myös yhteisöllisyys. Pesis on koko Sotkamon yhteinen juttu.
– Yleisön ja pelaajien vuorovaikutus on ainutlaatuista. Parhaita hetkiä ovat, kun tulee onnistumisia ja yleisö reagoi mukana, Olli kuvailee.
Toki yleisömäärät ovat laskeneet Jymyn huippuvuosista 90-luvulla, mutta edelleen kotipelien katsojakeskiarvo on pysynyt 2000 katsojassa. Etenkin heinäkuussa lehtereillä on paljon lomanviettäjiä.
– Monille lomalaisille tämä on ehdoton ”kerran vuodessa” -tapahtuma.
Väkeä löytyy vauvasta vaariin, ja naisia ja miehiä on tasaisesti. Lapsiperheitä on paljon, sillä Vuokatti tunnetaan hyvin perhekeskeisenä paikkana. Parhaimmillaan katsomossa on kolme sukupolvea yhdessä.
Mutta nyt markkinointipäällikön on aika lähteä tallentamaan peliä edeltäviä tunnelmia videokamerallaan. Oranssi-violettiin pukeutunut väki on alkanut täyttää stadionia, myyntikojuille jonotetaan ja iloinen kainuulainen puheensorina täyttää ilman. Tuntuu, että koko Sotkamo on paikalla.
– Mietimme jatkuvasti, kuinka ottelutapahtumasta saadaan elämyksellinen muillakin mittareilla kuin pesiksellä. Haluamme puhutella niin tosifaneja kuin niitä, jotka tulevat katsomaan, miltä kansallispeli näyttää, Olli painottaa vielä.
Ilta-aurinko hellii, Sapsojärvi kimmeltää ja Sotkamon Jymyn ulkopeli sujuu kuin tanssi. Katsomo elää peliä yhteisöllisesti ja yltyy suosionosoituksiin aina, kun pallo napsahtaa kopiksi räpylään.